ONNELLINEN BLOGI MUONIOSTA

Kysyessäni kolmosluokkalaisiltani, mistä ottaisimme kuukausittaisen säähavaintokuvan ystävyysluokkatoimintaa varten, monen ehdotus oli lintutorni. Puthaanrannantien lintutornista ja sen ympäristöstä on tullut tärkeä paikka minulle ja oppilailleni vuosien varrella. Jo esiopetusvuonna kävimme säännöllisesti lintutornilla matikkakävelyiden tiimoilta. Noilta ajoilta lapset muistavat useita käytäntöjä, joita pyytävät nykyäänkin toteutettaviksi. Monen suosikki vaikuttaa olevan juokseminen tornille johtavalla hiekkatiellä. Myös majojen rakentaminen lähimetsään sekä kivien ja lumipallojen heittäminen järveen ja puunrunkoon ovat olleet mieluisia. Lintutorni on kätevän lähellä koulua. Kävelymatka sinne saattoi tosin kestää kauankin eskariaikana. Pysähdyimme nimittäin joka kerta, kun joku hihkaisi nähneensä matkan varrella ympyrän. Hän kertoi sitten muille, missä näki tuon ympyrän. Toisinaan matkan varrelta etsittiin lukumääriä ja pysähdyttiin, kun joku huusi "kolme". Kerran löysimme kolme P-kirjainta mainostekstistä: Palveleva rautakauppa. Matematiikkaa on siis kaikkialla, ei ainoastaan matikan tunneilla. Kun laitamme "matikkalasit" silmille, huomaamme maailman olevan täynnä matematiikkaa. Pienten oppijoiden matematiikan harjoituksiin ei aina tarvita välineitä tai voidaan käyttää luonnonmateriaaleja. Mittasimme esiopetusvuonna kahden hiekkaan piirretyn viivan etäisyyden askelilla ja pohdimme, miksi mittaustulos ei ollut kaikilla sama. Kepeillä mittasimme kaverin pituutta, lintutornin tolppien väliä ja rappusten leveyttä. Saimme kokemuksia mittaamisesta, vaikka emme olleet vielä tutustuneet standardoituihin mittavälineisiin. Lintutorniin noustessamme jokainen eskarilainen laski rappuset. Sama tehtiin tornista laskeuduttaessa. Huomasimme, että lukumäärä on sama huolimatta siitä, kummasta suunnasta aloitetaan laskeminen. Nyt kolmannella luokalla tämä on jo itsestäänselvää. Lokakuun alussa lintutornilla ottamassamme säähavaintokuvassa lehdet olivat jo pudonneet puista. Oli avartavaa nähdä netissä ystävyysluokkiemme ottamat kuvat. Helsingissä puut olivat vielä vihreitä, kun taas Kokkolassa ja Kontiolahdella ruska oli parhaimmillaan. Marraskuun kuvien lumimäärässä oli isot erot paikkakuntien välillä, kuten taitaa olla myös tulevina kuukausina. Teksti ja kuva: Laura Lantto

Olimme monta vuotta pohtineet muuttoa pohjoisempaan Rovaniemeltä, pienet kylät kiehtoivat ja kaipasimme enemmän luontoa ympärille. Kyläyhteisöt etenkin kiinnostivat, semmoinen yhteinen tekemisen meininki. Kun puolison yritys tuli tiensä päähän, ja esikoinen oli lähdössä koulutielle, totesimme että se on nyt tai ei koskaan. Aina voi tulla takaisin, mutta tulevaisuudessa harmittaa, jos jää kokeilematta. Nyt olemme asuneet täällä puolitoista vuotta ja arki on asettunut uomiinsa. Muutimme kesällä Kätkäsuvantoon, ja täältä kyllä olemme sen kyläyhteisön löytäneet. Naapureiden kanssa on milloin mitäkin projektia menossa, autetaan toisiamme puolin ja toisin, oli kyse sitten puutöistä tai kanalan siirtämisestä. Jos sokeri loppuu, naapurista löytyy. Lapset varmaan muuttaisivatkin naapuriin, jos emme estäisi. On semmoinen perusluottamus, että jos apua tarvii, sitä saa ja kysyä voi aina, sitten neuvotaan eteenpäin. Aamuisin viemme koululaiset bussipysäkille, johon heidät bussi sitten palauttaa iltapäivällä. Pitkä välimatka keskustaan ei haittaa, kun menoja vähän suunnittelee. Myös yhteiskyytejä lasten harrastuksiin järjestetään ystävien kanssa. Harrastusten määrä pienellä paikkakunnalla yllätti, ja kyllä täälläkin saisi itsensä kiireiseksi, jos haluaisi. Tiedän, että pienilläkin paikkakunnilla on omat haasteensa, mutta kyllä silti lasken sen isoksi plussaksi, että tuttuja naamoja on joka puolella. Kaupassa, kirjastossa, lasten harrastuksissa ja vanhempainilloissa. Se luo turvaa ja luo yhteisöllisyyttä. Meille on tärkeää viettää mahdollisimman paljon aikaa perheenä, ja täällä kyllä moni tuntuu jakavan sen elämäntyylin. Retkeily ja luonnossa liikkuminen on helppo tapa olla yhdessä ja kerätä yhteisiä kokemuksia. Lasten kanssa hillasuolla rämpiminen, tunne, kun kala nappaa kiinni tai tuntureilta tähystäminen kaukaisuuteen. Kokemukset jäävät sydämeen, ja täältä niitä kokemuksia löytää kyllä joka nurkalta. Muoniolaiset ovat muutenkin ihan uskomattoman välitöntä sakkia. Täällä tulee heti tunne, että tänne kuulun ja täältä jos lähden, pala itsestä jää tänne. Toisten auttaminen tuntuu olevan muoniolaisille sydämen asia, ja elämä täällä on leppoista ja soljuvaa, ei ole kiire mihinkään, kun kaikki on jo tässä. Teksti ja kuvat: Selina Kuure

Tradenomin opinnot lähestyivät loppusuoraa, olin etänä opiskellut muutaman vuoden ja muutto Muonioon tapahtui siinä välissä. Hyvin äkkiä hoksasin, että kunnalle voisin hakea harjoitteluun ja siellä varmasti riittäisi tekemistä. Yrityspuolen markkinointihommat olivat jo ennestään tuttuja, joten tuntui kiinnostavalta kokeilla miltä viestintä ja markkinointi näyttää kunnan puolella. Kehittämispäällikön kanssa tavattiin, ja heti kyllä tuntui vastaanotto tervetulleelta. Mielenkiintoisia tehtäviä ja projekteja löytyi, ja paljon sai myös mennä oman mielenkiinnon mukaan. Kunnalla on selkeästi halua mennä eteenpäin ja kehittyä, ja se onkin hyvä lähtökohta kehittämisintoiselle opiskelijalle. Myös opinnäytetyölle löytyi aihe, joten loput opinnot menisivät sujuvasti yhdessä paikassa. Yhteistyö onkin sujunut jouhevasti, ja työt ovat sujuneet joustavasti etänä ja välillä toimistolla. Paljon on saanut tehdä omien aikataulujen mukaan, sekä sovittaen harjoittelun perhe-elämään. Työyhteisö on ollut rento, kannustava ja heidän kanssaan on ollut helppo toimia. Työtehtävät ovat olleet hyvin vaihtelevia, kokemuksia on kertynyt reppukaupalla ja itseään on päässyt toteuttamaan sekä haastamaan erilaisissa projekteissa. Koska suuntaudun digitaaliseen myyntiin ja markkinointiin, työtehtäviin on kuulunut mm. somen päivitys ja suunnittelu, uutisten kirjoittaminen, verkkosivujen päivittäminen ja kehittäminen, sekä verkkosivujen käytettävyystutkimuksen suunnittelu ja toteutus. Isoimpana tekijänä harjoittelun onnistumisessa nostan kuitenkin sen, että sinuun ja osaamiseesi luotetaan. On aivan eri lähtökohta tehdä ja oppia asioita, kun sinua ei epäillä joka käänteessä. Luottamus on antanut itselle motivaatiota tehdä asioita ja kokeilla uutta, ja sillä on ollut valtava merkitys myös oppimisen kannalta. Ehkä luottamuksen pohja löytyy siitä, että täällä on onnellisia ihmisiä, jolloin se väistämättä näkyy perusolemuksessakin. Ollaan luottavaisia sekä tyytyväisiä itseen ja toisiin. Teksti ja kuvat: Selina Kuure

Moni lapissa asuva hyödyntää nykyään mahdollisuuden asua toisessa ja työskennellä toisessa kunnassa, josta löytyy mahdollisesti enemmän työmahdollisuuksia itselleen. Itselläni Kittilän ja Muonion välinen työmatkani on erinomainen esimerkki sujuvasta pendelöinnistä, jossa etäisyydet ja matka-ajat ovat kohtuullisia, ja maisemat matkalla tekevät matkasta jopa virkistävän. Ajomatkaa minulle kertyy työpaikan ja kodin välille noin 75 kilometriä suuntaansa ja matkaan menee tavallisesti vajaa tunti autolla, riippuen tietenkin sääoloista ja liikeenteestä. Tämä matka on itselleni mahtavaa aikaa virittäytyä työpäivään aamulla ajaessa töihin ja takaisin päin tullessa nollata vielä viimeiset työasiat päivältä, jonka jälkeen kotona voi keskittyä sitten olemaan läsnä täysillä. Pendelöinnin mahdollistama ero työn ja vapaa-ajan välillä on myös tietyllä tapaa etu. Työpaikka ja koti eri paikoissa on myös keino irtautua työasioista tehokkaammin ja keskittyä vapaa-aikaan perheen ja harrastusten parissa. Entä jos kuitenkin? Vuoden verran Muoniossa töissä käyneenä olen huomannut että Muoniossa yhteisöllisyys on vahvaa ja perustuu pienessä kunnassa elämisen tiiviiseen vuorovaikutukseen. Ihmiset tuntevat toisensa, ja naapuriapu sekä talkoot ovat arkipäivää. Työni puolesta olen saanut osallistua paljon paikallisiin tapahtumiin, kuten Muoniolaisten kohtaamisiin ja erilaisiin kylätapahtumiin. Nämä tapahtumat ovat koonneet niin uusia kuin vanhojakin muoniolaisia yhteen ja välittäneet minulle sen välittömän ja lämpimän tunnelman mikä täällä vallitsee ihmisten välillä. Entäs se luonto sitten? Lapissa tunnetusti välimatkat hämärtyvät ja huomaankin monesti myös töiden lisäksi viettäväni vapaa-aikaani Muonion alueella retkeillen, kalastaen ja muuten vaan alueen mahtavasta luonnosta nauttien. Pallaksen alueen mahtavat maisemat ja upea luonto vetävät minua kerta toisensa jälkeen puoleensa enkä tunnu saavan niistä koskaan tarpeekseni. Ehkäpä myös tämä uskomaton, monia harrastusmahdollisuuksia sekä rauhaa ja hiljaisuutta tarjoava luonto vaikuttaa siihen muoniolaiseen mielenlaatuun ja elämäntyyliin johon olen ihastunut. Vaikka olenkin vuoden verran nauttinut suunnattomasti pendelöinnistä kahden kunnan välillä ja kokenut lähinnä sen positiiviset puolet, niin en silti ole voinut välttyä ajatukselta että miltä se elämä kokonaan Muoniossa tuntuisi. Teksti ja kuva: Timo Holopainen

Tykkään harrastaa kaikkea ulkona ja luonnossa, siksipä Muonio on oivallinen paikka asua, sillä täällä on hyvät mahdollisuudet siihen. Käyn myös Muonion ulkopuolella esimerkiksi kävelemässä tuntureilla tai talvella tykkään käydä myös kelkkailemassa; se on tosi kivaa ja hauskaa tekemistä. Kerran, kun oli pimeää ja olin ajelemassa jäällä meidän kelkalla, näin myös revontulia. En kuitenkaan pelkästään kelkkaile talvella vaan myös luistelen, hiihdän ja laskettelen. Olos on hyvä paikka lasketella, koska se on tosi lähellä ja sinne pääsee arkenakin todella helposti kavereiden kanssa. Lisäksi siellä on myös hyvät metsäreitit. Odotan kovasti jo, että pääsen pelaamaan jääkiekkoa pikkuveljeni kanssa, sillä se on kivaa tekemistä myös. Talvitekemisten lisäksi tykkään tehdä muutakin; esimerkiksi kävimme äitini kanssa melomassa ja käymme yhdessä myös kävelemässä. Nyt meillä on yhteisenä kävelytavoitteena 50 km:n pituinen Hetta-Pallas- vaellusreitti. Tykkään käydä myös pyöräilemässä, ja minulla on aikomus käydä isäni kanssa maastopyöräilemässä jossakin kauempana tässä joku viikonloppu. Innostuin enemmän myös kalastamisesta tänä kesänä – sitäkin olisi kivä tehdä enemmän! Käyn kaverini kanssa myös maastossa ratsastamassa vuokrahevosellani ja välillä itseksenikin. Lujaa maastossa meneminen upeissa maisemissa on minun rentoutumiskeinoni. Teksti ja kuvat: Sofia Muotka (7lk. TET)

Kirsi Vestenius perheineen löysi Muoniosta kodin, josta oli haaveillut jo pitkään Etelä-Suomessa asuessaan. Aikoinaan Lapissa työskenneelle Kirsille väliaikainen lappilaisuus jätti kuitenkin pysyvän kaipuun pohjoiseen, vaikka perheen koti olikin useita vuosia Tampereen lähistöllä. Mutkien kautta Vesteniuksen perhe on muoniolaistunut niin, ettei paluuta entiseen taida olla tiedossa lainkaan. Lomat tuntureiden keskellä alkoivat tuntua liian lyhyiltä Äkäslompolossa vietetyt lomat olivat koko perheelle niitä vuoden kohokohtia, mutta kotiinpaluu sai aikaan ristiriitaisia tunteita – tuntui kuin toinen koti jäi taakse. Kirsi hakeutuikin lopulta Ylläksen alueelle töihin, jolloin koko perhe muutti Äkäslompoloon ja pääsi tutustumaan lappilaiseen elämäntapaan. Ensimmäiset vuodet menivät hyvin vuokra-asunnossa, mutta oman tilan tarve alkoi hiljalleen kasvaa ulkoilua rakastavassa koiraperheessä. Entä jos rakennettaisiinkin oma talo? Kirsin työpaikka vaihtui Ylläkseltä Muonion puolelle ja sieltä oli tällä välin löytynyt jo tonttikin. Luonto ja ympäristö olivat olleet tärkeimmät kriteerit tontin metsästyksessä ja lopulta omalle talolle löytyi paikka kauniin Äkäsjärven rannalta, mikä käynnisti lupaprosessin Muonion kunnan rakennusvalvonnan kanssa. “Olimme varautuneet pitkään lupaprosessiin, sillä sellaisiahan rakennusprojektit yleensä ovat. Yllätyimme kyllä, miten sujuvasti kaikki eteni ”, Kirsi kertoo. Lumisen talven vuoksi maatöihin päästiin toukokuussa ja talopaketti tontille tuotiin kesäkuussa. Omaan kotiin Vesteniuksen perhe muutti seuraavan vuoden huhtikuussa, sillä syksyn sateet hidastivat betonivalujen kuivumista. “Eipä meillä onneksi mikään kiire ollutkaan, hiljaa hyvä tulee”, Kirsi naurahtaa. Välitöntä kanssakäymistä Etelä-Suomessa aiemmin asuneella perheellä on nyt jo kokemusta hyvin erilaisista asuinympäristöistä, mutta mitkä mahtavat olla ne suurimmat erot napapiirin pohjois- ja eteläpuolen välillä? “Se asukkaiden yhteishenki on tärkeä osa viihtymistä”, Kirsi hihkaisee. “Välittömyys ja kotoisuus kanssakäymisessä on hienoa, mutta se vaatii itseltä samaa, varsinkin paikkakunnalle muuttaneena. Kun ottaa itse sen ensimmäisen askeleen ja avaa suunsa, saa varmuudella iloisen ja lämpimän vastaanoton”, hän kiittelee muoniolaisia kollektiivisesti. Muonio on aito, pieni kylä ja kunta, josta Vesteniuksen perhe löytää kaiken tarvitsemansa. “Emme kaipaa ylimääräisiä palveluita, sillä luonto on se lisäarvo mitä kaupungeista ei voi saada. Eikä täällä olla keskellä ei-mitään, täällähän on Pallas, Olos, Ylläs, Levi ja monet muut tunturit ja luontokohteet!”. Ei liene tarpeen kysyä, suositteleeko Kirsi lappilaista elämää heille, jotka sitä ovat omalla kohdallaan harkinneet… Omassa kodissa Äkäsjärven rannalla asumista on takana kokonainen vuosi, eikä Vesteniuksen perheestä kuulu soraääniä. Kirsin mielestä kunnassa on meneillään hyvä pöhinä ja tekemisen meininki, mitä hän toivookin pidettävän yllä myös jatkossa. Yritysten ja asukkaiden yhteinen tekeminen on saanut hienoja asioita aikaan, minkä Kirsi näkee poikkeuksellisena voimavarana verrattuna etelän isoihin kasvukeskuksiin. “Täällä huolehditaan toisista aidosti ja ollaan aina valmiina auttamaan. Olemme saaneet huomata, että muoniolaiset todella ovat onnellisia luonnostaan – ja niin olemme mekin”, Kirsi Vestenius kertoo. Vastauksesta välittyy aito lämpö ja kenties pieni liikutuskin. Jos haluat tietää lisää onnellisesta asumisesta Muoniossa, lue lisää täältä: https://www.onnellinenmuonio.fi/onnellista-asumista Kuva: Kirsi Vestenius

Muonion vetovoima on selkeässä kasvussa, mikä näkyy meillä Muonion rakennusvalvonnassa lisääntyneinä asuin- ja vapaa-ajanrakennusten lupien hakumäärissä. Osa rakentajista on paluumuuttajia, toiset hakevat Muoniosta sitä, mitä etelän kasvukeskukset eivät pysty tarjoamaan ja jonkin verran joukossa on pidempään Muoniossa asuneita, kuten lapsiperheitä, jotka kaipaavat kotiinsa lisäneliöitä. Vastaan kyselyihin puhelimitse ja sähköpostitse hyvin mielelläni, sillä itsekin tiedän, kuinka Muoniossa ollaan onnellisia luonnostaan. Jos muoniolaisuus tuntuu houkuttelevalta, kannattaa ensimmäiseksi tutustua kunnan myytäviin tontteihin Muonion kunnan verkkosivuilla. Tällä hetkellä kirkonkylällä ja Tuomaanpalossa on vielä tontteja vapaana, joten jos mieleinen tontti löytyy, kannattaa olla suoraan yhteydessä allekirjoittaneeseen. Mikään ei tietenkään estä tekemästä ostotarjousta suoraan kirjaamoomme. Metsähallituksen tonttitarjonta pitää sisällään lähinnä vapaa-ajan tontteja, sekä muutaman liiketoiminnalle kaavoitetun tontin. Muoniossa on siis monipuolisia mahdollisuuksia yritystoiminnallekin. Lisää myytäviä tontteja löytyy yksityisten maanomistajien ilmoittamina netin foorumeilla, mutta yksi toimiva tapa on myös laittaa oma ostoilmoitus paikallislehteen tai Muonion paikallisiin Facebook-ryhmiin, mikäli itselle sopivaa tonttia ei vielä ole löytynyt. Lupa-asiat hoituvat pienessä kunnassa jouhevasti ja apua löytyy varmasti aina kun tarve on. Kunnanhallitus käsittelee kuukausittain uudet tonttien ostotarjoukset, ja hyväksynnän jälkeen tontin omistusoikeus siirtyy ostajalle ja tämän jälkeen voidaan käsitellä rakennuslupahakemus. Yleensä kaikki luvat ovat kunnossa 2-3 kuukauden kuluttua ostotarjouksen tekemisestä ja rakentaminen voi alkaa. Täysin sähköinen asiointi helpottaa toimintaa niinkin paljon, että tontilla ei välttämättä tarvitse käydä lainkaan ennen kuin avaimet ovat kädessä. Meillä Muoniossa on tietynlainen “tehemä pois” -asenne, mikä rakentajan kohdalla tarkoittaa esimerkiksi sitä, että rakennusvalvonnasta voi huoletta kysyä paikallisten urakoitsijoiden yhteystietoja. Paikallinen rautakauppa pystyy tarjoamaan jopa kokonaisia talopaketteja hirrestä, joten yhteisöllisyys on vahvasti läsnä alusta saakka. Muoniolaiset ovat aina valmiita auttamaan ja toivottamaan kaikki tervetulleiksi, sillä onhan Muonio Suomen onnellisin kunta! Onnellisuuden askelmerkit: Tutustu Muonion myytäviin tontteihin täältä . Tee ostotarjous Muonion kunnan kirjaamoon kirjaamo@muonio.fi tai kysy tarvittaessa lisätietoja. Hae rakennuslupaa Lupapisteestä (lupa voidaan myöntää vasta ostotarjouksen hyväksymisen jälkeen, mutta sitä voi hakea myös etukäteen). Rakennusprojekti voi alkaa ja Muonion kunnan rakennusvalvonta on tukenasi. Lisätietoja rakennusluvista löydät Muonion kunnan verkkosivuilta . Elinvoimajohtaja Jussi-Pekka Tammilehto Kuva: Terhi Tuovinen - House of Lapland (Lapin materiaalipankki)